Psykofyysinen terapia

Kehon ja mielen vuorovaikutus

Psykofyysisessä terapiassa tarkastellaan ihmistä kokonaisuutena, mielen lisäksi myös fyysisenä olentona. Työskentely sisältää puhumisen ohella myös kehoon kohdistuvia menetelmiä, joilla voidaan vaikuttaa autonomiseen hermostoon ja vireystilaan.

Kokonaisvaltainen terapiamuoto ottaa aina huomioon sosiaalisen tilanteen, kuten ihmissuhteet, elmäntilanteen, kasvuympäristön tai kulttuuriset tekijät. Psykofyysisessä terapiassa huomio on painokkaasti myös omassa kehossa, sanattomassa vuorovaikutuksessa sekä vuorovaikutteisessa tunnesäätelyssä. Tavoitteena on itsesäätelytaitojen kehittyminen.

Miten mielen liikkeet näkyvät?

Meidän kaikessa psyykkisessä toiminnassamme on jatkuva muutoksen tila, joka ilmenee fysiikassamme monin tavoin, kuten hengityksessä, asennoissa, ilmeissä, eleissä tai vaikkapa äänensävyissä.

Kehomme tapa tuottaa näitä signaaleja on luonteeltaan tiedostamatonta, mutta niistä on mahdollista tulla tietoiseksi. Käyttäytymisen mallit alkavat syntyä jo varhaislapsuudessa ja aikuisuuteen mennessä meillä kaikilla on proseduraalisessa muistissamme omalle persoonallisuudellemme ominainen valikoima käyttäytymismalleja.

Proseduraalinen muisti (myös taitomuisti) on ihmisen säilömuistin osa, joka huolehtii fyysisten ja motoristen taitojen muistamisesta. Monet proseduraalisen muistin tiedoista ovat tietoisuudesta riippumattomia, kuten esimerkiksi käveleminen. Proseduraalisen muistin tieto ilmeneekin usein juuri suorituksissa.

Psykofyysisessä terapiassa on mahdollista ymmärtää omassa kehossa tapahtuvia tunnesäätelyyn vaikuttavia malleja ja saada siten lisää joustavuutta ja kykyä vuorovaikutukseen itsensä ja ympäristön kanssa. Käytännössä psykofyysisellä terapialla voidaan tuoda omia tunnetiloja näkyväksi ja helpommin havainnoitaviksi. Kaikki, mitä kykenemme itsestämme havainnoimaan, auttaa meitä ymmärtämään itseämme, ympäristöämme ja selviytymään siinä paremmin.