Traumat, haastavat elämäntilanteet ja muut stressitekijät voivat aiheuttaa voimakkaitakin kehollisia oireita ja vireystilojen vaihteluja. Autonomisen hermoston ylivireystila tai vireystilojen vaihtelut kuluttavat paljon energiaa, ja ne voivat viedä huomaamatta uupumukseen. Sensomotorisessa terapiassa havainnoidaan ja tunnistetaan yli- ja alivireystilojen kehollisia tuntemuksia ja vaihteluja. Tavoitteena on saada hermoston säätely normaaliksi joka vahvistaa toimintakykyisyyttä ja jaksavuutta.
Traumatapahtuman aikaisia muistoja voidaan kokea heijasteina, tunteina tai kehollisina oireina, vaikka tapahtumasta olisikin jo aikaa. Kokemukset ovat voineet jäädä piiloon ja uinumaan kehon sensoriseen muistiin, ja ne voivat aktivoitua yllättäen traumasta muistuttavissa tilanteissa. Kokemus voi viedä ylivireystilaan jolloin tunnetila voi olla voimakas ja hämmentävä. Mieli elää voimakkaasti traumamielikuvassa ja on virittynyt tunnekokemuksessaan korkealle. Kehollinen olo on levoton, hengitys pinnallinen ja sydämen syke kohonnut. Joskus traumatriggeri voi viedä myös alivireystilaan, jolloin kokemus voi lamaannuttaa ja viedä ajattelun ja tunteiden jähmeyteen.
Oireet ovat hyvin kehollisia, ja vaikuttavat aisteihin, ajatteluun ja kokemukseen ympäristöstä. Oireilu voi olla henkilölle ahdistavaa ja arjen toimijuutta häiritsevää.
Terapiassa nämä uinumassa olevat keholliset muistot saadaan hienovaraisesti käsiteltäviksi sensomotorisilla menetelmillä. Rauhoittavat ja läsnäoloa lisäävät harjoitteet sekä yli- ja alivireystilojen vaihtelun optimointi palauttavat tasapainoa ja helpottavat oloa. Tarkoituksena on löytää kehollista hyvää oloa ja mielen rauhoittumista sopivien harjoitteiden avulla.